lauantai 3. helmikuuta 2018

Alexander Graham Bell ja AT&T:n historia






USA:n teleala on myllerryksessä ja osakkeiden hinnat ovat monen mielestä houkuttelevalla tasolla. Itselläni Verizon ja etenkin AT&T ovat nousseet suurimpien omistusteni joukkoon.

Mutta miten nämä jättiläiset ovat syntyneet? Aihe on kiinnostava ja siksi halusin rustata tästä lyhyen historiikin - tosin en aloittaessani ymmärtänyt, millaiseen suohon saappaineni olin astumassa. Aihe osoittautui erittäin laajaksi ja monisäikeiseksi. Teksti on siis pintaraapaisu ja kuten aina - voi sitältää virheitä :)


Puhelimen ja USA:n yritysmaailman historiaa



Elettiin 1800-lukua. Sähkömagneettiset teoriat olivat vakiintuneet ja lennätin oli jo olemassa. Viestintään liittyviä keksintöjä tehtiin paljon ja ja toisistaan riippumattta sekä Euroopassa että Amerikassa

Yksi merkittävimmistä aikakauden hahmoista oli Yhdysvaltoihin muuttanut skotlantilainen Alexander Graham Bell, joka ensimmäisenä patentoi puhelinkeksintönsä. Aikaisemmin hänelle myös virheellisesti annettiin kunnia koko puhelimen keksimisestä. Todellisuudessa ensimmäisen puhelimen kuitenkin keksi italialainen Antonio Meucci, jolla kuitenkaan ei ollut varaa patentoida keksintöään. Meuccin keksintö esiteltiin Yhdysvalloissa 1860 ja siitä julkaistiin kuvaus New Yorkin italiankielisessä sanomalehdessä. Bell esitteli puhelimensa vasta vuonna 1876. Yhdysvaltain kongressi tunnusti syyskuussa 2001 Meuccin ehtineen ensin.

Alexander Graham Bell oli menestynein puhelimen kehittäjistä. Hetimmiten ensimmäisen Bellin patentoidun puhelimen jälkeen perustettiin vuonna 1877 Bell Telephone Company Bellin appiukon Gardiner Greene Hubbardin johdolla.

Bell esitteli puhelimensa 1876 Philadelphian maailmannäyttelyssä menestyksen kuitenkin jäädessä vaatimattomaksi. Vasta vuonna 1878 Pariisin maailmannäyttelyssä puhelin sai myönteistä huomiota osakseen. Tällöin puhelimeen oli lisätty hiilimikrofoni mikä teki siitä vasta varsinaisesti käyttökelpoisen.

Mikrofonin kehittäjiä olivat David Edward Hughes Englannissa ja Emile Berliner (Bellin työntekijä, myös Gramofonin kehittäjä) sekä Thomas Alva Edison (myös hehkulampun keksijä, yhdessä mm. J. P. Morganin kanssa perusti General Electricin) Yhdysvalloissa. Hiilimikrofoni teki mahdolliseksi parantuneen äänenlaadun lisäksi myös entistä pidemmät puhelinyhteydet.

Toisaalla Elisha Gray patentoi oman puhelimensa vain muutamia tunteja Bellin jälkeen. Oli myös (ilmeisesti perättömiä) väitteitä siitä, että Bell olisi varastanut jotain ideoita puhelimeensa Graylta. Gray oli yksi Western Electric Companyn perustajista, joka teki läheistä yhteistyötä Western Unionin kanssa. Western Union kävi taistoa Grayn ja hänen firmansa kanssa patenteista Bell Telephone Companyä vastaan. Western Union hävisi patenttiriidat ja luopui tele-bisneksestä 1879. Western Electric Company siirtyi osaksi Bell Telephone Companyä 1881.

Alkuun puhelinyhteydet olivat kahden puhelimen välisiä. Vuonna 1878 käyttöön tulleet puhelinkeskukset olivat käsivälitteisiä. Kun soittaja avasi puhelimen, keskus vastasi ja yhdisti puhelun pyydetylle vastaanottajalle.

Vuonna 1891 Almon Strowger esitteli puhelinkeskuksen automatisoimiseksi mekaanisen kytkimen, jota myöhemmin kutsuttiin "Strowgerin kytkimeksi". Tätä käytettäessä soittaja painoi kahta painiketta niin monta kertaa kuin valittava puhelinnumero edellytti. Tämä ensimmäinen impulssivalintainen puhelin johti myös numeron valintakiekon käyttöönottoon, mikä oli käytössä 1900-luvun loppupuolelle saakka. Nykyään puhelinkeskukset ovat kaikkialla automatisoituja, niin että yhteys haluttuun puhelimeen saadaan näppäilemällä puhelinnumero.

Strowgerin kytkimen kehittäjä Almon Strowger perusti firman nimeltä Strowger Automatic Telephone Exchange Company vuonna 1891. Tästä muotoutui pian Automatic Electric Company (AE). Yhtiö sulautui osaksi Theodore Gary & Companya, joka taas sittemmin tuli osaksi GTE:tä (suurin itsenäinen puhelinyhtiö ns. Bell Systemin kulta-aikana) ja josta muodostui myöhemmin yhdessä Bell Atlanticin (yksi alkeperäisen AT&T:n jälkeläisistä) kanssa Verizon.

Telealan historia USA:ssa, kuten varmasti yrityshistoria ylipäätään, vilisee keksintöjä, nimiä, firmoja, fuusioita ja ankaraa kilpailua. Kun lähtee liikkeelle yhdestä henkilöstä tai firmasta, voi se johtaa monimutkaisten koukeroiden kautta mihin tahansa - ja kuten yllä esimakuna esimerkin omaisesti 'Strowgerin kytkimestä Verizoneen' nähtiin, ei 100 vuottakaan ole mahdottoman pitkä aika ja matkalle mahtuu jos minkälaista tapahtumaa.


Bell Telephone Company ja alkuperäinen AT&T



Alexander Graham Bell siis perusti Bell Telephone Companyn vuonna 1877.  Pian se voitti puhelimen patenttiriidat ja voittokulku saattoi alkaa. Yhtiö jakautui kahteen yksikköön: National Bell Telephone Company (fuusioiduttuaan New England Telephone and Telegraph Companyn kanssa, jonka perustamisessa Bellin appiukko Hubbard oli myös ollut mukana) ja International Bell Telephone Company.

Sulauduttuaan American Speaking Telephone Companyn kanssa National Bell Telephone Company muuttui American Bell Telephone Companyksi. Vuonna 1885 tästä edelleen kehittyi  American Telephone & Telegraph Company eli AT&T, josta tuli aikansa suurin tele-alan yritys. AT&T toimi Bell Telephone Companyn tytäryhtiönä vuoteen 1899 saakka vastaten lähinnä kaukopuheluista. 1899 siitä tehtiin koko yhtiön emoyhtio siirtämällä Bellin varat AT&T:hen yhtiölainsäädännön kiemuroiden vuoksi.

International Bell Telephone Company toimi lähinnä Euroopassa ja yhdessä Western Electric Companyn osien kanssa se myytiin 1925 ITT:lle (firman nimi oli alkuaan International Telephone & Telegraph eli IT&T, sittemmin ITT Corporation).


Bell System



Bell Telephone Companyn/AT&T:n kultakausi, monopoli ja hajoaminen (1877-1984)

Bell System oli ensin Bell Telephone Companyn ja sittemmin AT&T:n hallinnoima tavaramerkki ja yritysrypäs, johon kuului neljä merkittävää divisioonaa:
AT&T Long Lines (mm. kaukopuhelupalvelut)
Western Electric Company (laitevalmistus)
Bell Labs (tutkimus- ja kehitystyö)
Bell operating companies (paikallispuheluita tarjoavat yritykset)

Bell Systemsin asema oli niin vahva, että se lähenteli ja välillä olikikin käytännössä monopoli. Itsenäisiä, Bell Systemin ulkopuolisia operaattoreita kyllä oli, mutta niiden markkina-asema ei ollut kovin merkittävä. Jo 1913 kilpailuviranomaisten vaatimuksesta AT&T joutui antamaan  itsenäisille operaattoreille mahdollisuuden käyttää pitkän matkan puhelinverkkojaan. Lisäksi AT&T joutui luopumaan hankkimastaan määräysvallasta lennätinmarkkinoita hallitsevasta Western Unionista myymällä osakkeitaan pois. Näin yritettiin lisätä kilpailua puhelinmarkkinoilla ja varmistettiin, ettei AT&T ainakaan halitse sekä puhelin- että lennätinmarkkinaa.

AT&T pystyi kuitenkin jatkamaan itsenäisten yritysten ostamista omaan hallintaansa ja se säilytti erittäin vahvan asemansa läpi vuosien, vaikkakin se oli toistuvasti kilpailuviranomaisten hampaissa. Koko verkko kansallistettiin 1. maailmansodan aikana 1918-1919, mutta sen jälkeisessä yksityistämisessä lähes monopoliasema sai jatkua. 1934 lähtien USA viestintäkomissio määräsi AT&T:n perimien puhelujen hinnat. Toisen maailmansodan aikana AT&T sai mittavia sotilasalan sopimuksia.

1949 alkoi pitkä oikeudenkäynti AT&T:n asemasta, jossa päästiin sopuun vasta 1956. Tällöin AT&T sopi oikeusministeriön kanssa, että AT&T tekee bisnestä vain säännellyllä kansallisella puhelinverkollaan sekä lisäksi hoitaa erityisiä hallituksen antamia töitä.

Bell System tarjosi vuosien ajan maailman parhaan puhelinjärjestelmän. Järjestelmä edistyi jatkuvasti ja puhelinten määrä kasvoi vinhaa vauhtia: Amerikkalaisista kotitalouksista puhelintä käytti vuonna 1945 puolet, 1955 jo 70% ja 1969 jopa 90%.

Vuonna 1962 NASA laukaisi AT&T:n ensimmäisen satelliitin (Telstar I)  kiertoradalle. Satelliittia varten AT&T rakensi kolme maa-asemaa: Usaan, Ranskaan ja Englantiin. Se ei ollut maailman ensimmäinen tietoliikennesatelliitti, mutta se oli mm. ensimmäinen, mikä mahdollisti transatlanttiset lähetykset.  Satelliitti asettui matalalle kiertoradalle kiertäen maapallon kahdessa ja puolessa tunnissa. Se mahdollisti mannertenvälisen tiedonsiirron 20 minuutin ajan joka kierroksella. Satelliitti pystyi välittämään yhtä mustavalkoista televisiokanavaa ja 600 puhelua. Jo laukaisupäivänään se välitti suoraa televisiolähetystä USAsta Ranskaan.

Image of the Telstar 1 satellite. Credits: Courtesy of Bell Labs

Satelliitin elinikä jäi lyhyeksi, noin puoleen vuoteen. Se vaurioitui todennäköisesti tavallisesta avaruussäteilystä tai USA:n ja Neuvostoliiton avaruudessa tekemien ydinkokeiden säteilystä. Telstar sai länsimaissa suuren mediahuomion ja sillä korostettiin Yhdysvaltojen mahtia suhteessa Neuvostoliittoon. AT&T rakensi vielä toisen satelliitin (Telstar II), joka laukaistiin avaruuteen 1963.

Satelliittien saralla AT&T koki takaiskun, kun vuonna 1962 Yhdysvalloissa kansainvälisen satelliittitietoliikenteen monopoliasema annetiin Comsat-yhtiölle, jossa myös valtio oli osakkaana.

Ratkaiseva taisto USA:n hallituksen kilpailuviranomaisten ja AT&T:v välillä alkoi 1974. Vuonna 1975 Kanadassa toiminut Bell Canada itsenäistyi omaksi yhtiökseen (nykyisin osa BCE Inc. yhtiötä). Ratkaisuun päästiin vasta 1982 ja lopulta vuonna 1984 Bell System lopullisesti pilkottiin ja haudattiin: AT&T muuttui merkittävästi entistä loistoaan pienemmäksi firmaksi (pääpiirteittäin kaukopuheluyksikkö, Bell Labs ja Western Electric Company jäi sille) ja sen hallitsemasta kahdestakymmenestä kahdesta yhtiöstä muodostettiin seitsemän itsenäistä alueellista Bell-yhtiötä.

Näitä seitsemää yhtiötä kutsuttiin nimellä Baby Bells ja ne olivat:
  • Ameritech 
  • Bell Atlantic
  • BellSouth
  • NYNEX 
  • Pacific Telesis 
  • Southwestern Bell 
  • US West
Lisäksi oli kaksi yritystä, joissa (alkuperäinen) AT&T oli ollut vain vähemmistöomistaja, ja jotka saivat jatkaa toimintaansa: Cincinnati Bell Telephone Company (nyk. Cincinnati Bell ) ja Southern New England Telephone (jonka SBC Communications eli Southwestern Bell hankki itselleen 1998 ja joka nykyisin on osa tällä hetkellä suurissa vaikeuksissa painiskelevaa Frontier Communicationsia).


AT&T:n ja Baby Bellsien jälkeläiset

Verizon, CenturyLink ja nykyinen AT&T... Ja Nokia!



Verizon



Bell Atlantic hankki itselleen NYNEXin vuonna 1997. Bell Systemsin aikana toiminut suurin itsenäinen puhelintyhtiö oli GTE, jonka juuret juontuvat aina 1920-luvulle saakka. GTE toimi aina vuoteen 2000 sakkaa kunnes yhdistyi Bell Atlanticin kanssa - Verizon oli syntynyt.


Nykyinen AT&T



Southwestern Bell otti vuonna 1995 nimen SBC Communications. Se hankki itselleen Baby Bellseistä ensin Pacific Telesisin vuonna 1997 ja pian sen jälkeen Ameritechin vuonna 1999. Todellinen uutispommi saatiin vuonna 2005 kun SBC ilmoitti ostavana AT&T:n - Baby Bell siis osti alkuperäisen emoyhtiönsä. Tässä yhteydessä SBC muutti nimensä ja syntyi nykyinen AT&T Inc.

Vuonna 2006 AT&T osti BellSouthin. Nykyinen AT&T pitää sisällään 10 niistä 22:sta Bell Systemsin yhtiöstä, jotka Baby Bellseiksi pilkottiin.


CenturyLink



1996 perustettu Qwest fuusioitui vuonna 2000 US Westin kanssa. CenturyLink hankki Qwestin itselleen vuonna 2011.


Bell Labs, Lucent Technologies ja Nokia



Kuten jo olemme huomanneet, on yritysten kirjo sulautumisineen ja pilkkomisineen valtava. Koska kotoinen Nokiamme on nykyisin myös osa tätä Bell Systemsin ja AT&T:n historiaa, ansaitsee tämä tietenkin myös oman kappaleensa :)

1996 silloinen AT&T jatkoi edelleen pilkkoutumistaan ja siitä irrotettiin omaksi yhtiökseen sen Techologies-yksikkö. Kauppaan kuului mm. Western Electric ja Bell Labs. Näin syntyi yhdysvaltalainen Lucent, joka fuusioitui vuonna 2006 ranskalaisen Alcatelin kanssa (syntyi ranskalainen Alcatel-Lucent). Vuonna 2016 Nokia osti Alcatel-Lucentin.

Suuri osa suomalaisista tuskin on vieläkään tajunnut, millaisen palan merkittävää maailmanhistoriaa Nokia tuossa sai mukaansa. Vaikka Bell Labsin merkitys maailmalle ei enää olekaan sitä luokkaa kuin aikana, jolloin ensimmäisiä satelliitteja laukaistiin, on minusta hienoa, että Nokia on nyt osa tätä suurinta ja merkittävintä yrityshistoriaa mitä maailmasta löytyy.


Tavaramerkki



Bell-nimi ei juuri enää näy nykyisten yritysten nimissä eikä vanha ikoninen Bell-logo ole aktiivisesti kenelläkään käytössä. Esim. Verizone lopetti vanhan logon käytön vasta vuonna 2015. Oikeudet vanhoihin tavaramerkkeihin on kaikilla yhtiöillä, joiden juuret ovat alkuperäisissä Bell-yhtiöissä.

Kuva: Wikipedia

























AT&T sijoituskohteena




AT&T on listattu esim. Forbesin listauksessa maailman 11. suurimmaksi yritykseksi (USA 6. sija). Yhdysvalloissa sen markkinaosuus liittymäasiakkaista on yli 30%, vain Verizonella on suurempi markkinaosuus ja muut tulevat kaukana takanapäin. Viime aikoina kuitenkin mm. T-Mobile on kasvattanut markkinaosuuttaan Verizonen ja AT&T:n kustannuksella. AT&T yritti ostaa T-Mobilen Deutsche Telekomilta vuonna 2011 mutta yritys epäonnistui Yhdysvaltain telehallintoviraston kauppaan liittyvien vaatimusten vuoksi.

Teleala on murroksessa niin meillä kuin Yhdysvalloissakin. Kilpailu on kovaa ja laajentumista tapahtuu paljon yritysostoilla. Verizone osti Yahoo!:n, AT&T osti DirecTV:n ja viimeisimpänä TimeWarnerin (prosessi vielä kesken).

AT&T kuuluu osinkoaristokraatteihin, osinko on noussut yli 30 vuotta peräkkäin. Nykyisellä kurssilla 37.99usd osinko on noin 5% (kvartaaliosinko nyt 0,50usd). Korkeampaa osinkoa ei taida mikään osinkoaristokraatti maksaa - mutta toisaalta, AT&T:n osinko nousee melko tahmeasti ja suurien investointien sekä massiivisen velkalastin vuoksi osinko saattaa jopa olla jossain vaiheessa uhattuna.

Itse olen ostiskellut osaketta useammassa erässä vuoden 2016 lopulta alkaen ja tällä hetkellä se on 3. suurin sijoitukseni. Varsinaisia suunnitelmia ostaa tai myydä ei ole, mutta kuten aina aina hyvän firman kohdalla, jos aiheetta kovasti laskee, niin eiköhän sormi taas osta-painikkeen löydä.

En ole mikään yritysten analysoija joten jos firma ostomielessä kiinnostaa, kannattaa lukea mm. tämä paras netistä löytämäni AT&T-analyysi: AT&T – osinkovirtaa salkkuun (Stoalainen Sijoittaja).


Alexander Graham Bell



Loppuun vielä lyhyesti itse Bellistä henkilönä - tuo nimi, joka yhdistettynä Bell-logoon ja kaikkeen tuohon historiaan omassa päässäni luotuine mielikuvineen saa mielessäni epäuskottavat lähes mystiset mittaushteet. Ehkä mielikuviini vaikuttaa myös se, että katsoin taannoin intensiivisesti jännittävää scifi sarjaa Fringe, jossa alkuperäisen Star Trekin Mr. Spock eli Leonard Nimoy näytteli yhtä parhaista hahmoista, Dr. William Belliä, ja hieman Bell-logon kaltainen kello oli myös mukana.


Leonard Nimoy / Dr. William Bell (Fringe)
Alexander Graham Bell
http://www.telcomhistory.org/












Alexander Bell oli tiedemies ja keksijä. Bell syntyi Edinburghissa Skotlannissa vuonna 1847. Hänellä oli kaksi veljeä, jotka kuolivat tuberkuloosiin. Hänen isänsä Alexander Melville Bell oli puheopetukseen erikoistuntut puhefysiologian tutkija. Bell seurasi isänsä  jalanjälkiä ja alkoi toimia opettajana vuonna 1868 opettaen kuuroille lapsille puhetta Lontoossa.

Vuonna 1870, ollessaan 23 vuotias, hän muutti vanhempiensa kanssa Kanadaan ja sieltä pian Bostoniin Yhdysvaltoihin, missä hän työskenteli kuurojen opettajana ja opiskeli yliopistossa. Hän otti myös Yhdysvaltojen kansalaisuuden. Sekä hänen äitinsä Eliza Symonds että vaimonsa Mabel Gardiner Hubbard olivat kuuroja. Bellillä ja Mabelilla oli neljä lasta. Bell kuoli vuonna 1922 ja on haudattu vaimonsa kanssa Kanadan Nova Scotiaan.

Puhelinkeksintöjensä lisäksi Bell oli mukana mm. kehittämässä metallinpaljastinta vuonna 1881. Hän vaikutti myös ilmailualalla ja oli aktiivisesti muakana National Geographic Societyn toiminnassa. 1940-luvulla Bell pääsi myös postimerkkiin.

Bell puhui vuonna 1915 ensimmäisen mantereen yli kantaneen puhelun, Bellin puhuessa New Yorkista ja Thomas A. Watsonin vastaanottaessa puhelun San Franciscossa.


Lähteitä ja lisätietoja:



AT&T Corporation, Wikipedia
The History of AT&T
July 12, 1962: The Day Information Went Global, NASA history
- Alexander Graham Bell, The Telecommunications History Group
Mitä AT&T-Time Warner -yrityskauppa voi opettaa mediajakelun ansaintamalleista? YLE Blogi

tiistai 9. tammikuuta 2018

Sampo ja Investor - keihäänkärkeni vuoteen 2018!




Vuosi 2017 meni sijoitusmielessä ihan ok, plussalle jäin jokusen prosentin ja osinkoja tuli kivasti. Indeksille, oli se sitten lähes mikä tahansa, jäin auttamatta jälkeen. Enemmänkin vuosi oli tällaista pelimerkkien sijoittelua areenalle, pitkän tähtäimen puuhaa, missä yhdellä vuodella ei onneksi ole niin kovasti merkitystä.

H&M oli vuoden surkein sijoitus kurssikehityksellä mitaten, melkoisesti laskivat myös mm. Nokia ja AT&T. Kaikkia näitä olen laskevaan kurssiin osatanut lisää, vain AT&T tuntuu päässeen taas nousun makuun. Parhaat nousijat 2017 olivat PYN Elite, Fortum ja iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF, joista etenkin viimeisin on valitettavan vähäisellä painolla salkussani ja PYN Elitenkin lisäsijoituksen tein vasta loppuvuodesta.


Salkun syväluotaus vuodenvaihteessa


Vuoden lopulla tein hienosäätöä kuukausisäästöohjelmaan ja päivitin salkun sisällön. Opettelin myös tekemään graafeja, kyllä nyt on hienoja ja selkeitä nuokin sivut :)

Mutta mitäs se meikäläisen salkku sitten on tarkemmin ottaen syönyt kun vuotta 2018 aloitellaan? Suurimmat omistukset ovat Sampo, H&M ja AT&T.

Salkun maantieteellinen- ja toimialahajautus näyttää nyt tältä:



















Kuvista helposti näkee, että salkkuni ei ole mikään piiloindeksisalkku. Jos vertailua salkkuni ja maailman indeksin välillä tekee, on merkittävimmät erot kokolailla nämä:
  • Salkussani Eurooppa (ja siellä edelleen Suomi, Ruotsi, Norja) suuressa ylipainossa, USA alipainossa.
  • Kehittyvät markkinat alipainossa. Valtaosa kehittyvien maiden sijoituksista Vietnamissa.
  • UK ja Japani vahvasti alipainossa.
  • Rahoituspalvelut (40%) vahvasti ylipainossa (indeksi n. 20%). Tämä selittyy sijoituksilla Pohjoismaiden pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin: Sampo, Gjensidige, Handelsbanken, Nordea, Swedbank, Aktia.
  • Viestintä vahvasti ylipainossa, valtaosa näistä sijoituksista USA:ssa.
Kuukausisäästäminen tapahtuu hieman enemmän indeksin mukaisella hajautuksella ja hiljalleen rahastosijoituksien suureneva osuus tasapainoittaa salkkuni hajautusta, niin maantieteellisesti kuin toimialoittainkin. Tilanne siirryttäessä vuoteen 2018 on kuitenkin tämä ja huolimatta siitä, etten usko osakepoimintaan, saatika omaan sellaiseen, sisältää salkku erittäin vahvaa näkemyksen ottoa :)

Tärkeintä on, että firmat ovat vahvoja ja tulevat pärjäämään hyvin myös laskukausien yli. Osingot ovat hyvällä tasolla ja merkittäviltä osin myös odotuksissa on osinkojen nousua. Useimpia salkkuni yrityksiä voisin hyvillä mielin ostaa lisää, mikäli markkinat romahtavat, mainittakoon tällaisina erityisesti Sampo, AT&T, Gjensidige, Handelsbanken, Verizon, Aktia, Nokian Tyres, L&T, Telia ja Orion. Suuressa laskussa tulen kuitenkin suorien osakeostojen sijaan suosimaan enemmän ETF-puolta, vahvistaen etenkin USA-painoa.

Pohjoismaiden finanssisektorin ylipainotus on siis merkitttävin näkemyksen otto salkussani. Uskon, että tämä ylipäänsä riskinen toimiala on esim. Ruotsin asuntokuplan, Euroopan pankkien yleisen kriisiherkkyyden ja toimialaan liittyvien suurten muutosten myötä poljettu nyt hinnoiltaan houkuttelevalle tasolle. Pankit Pohjoismaissa ovat kuitenkin tasoeroistaan huolimatta lähes kautta linjan laadukkaita. En tosin ole vakuuttunut, että lyhyellä tähtäimellä pääsen markkinatuottoon saatika sen yli näillä osakkeilla, mutta vahvaan osingonmaksuun uskon. Toki riskit, joiden vuoksi osakkeet ovat hinnoiltaan pysyneet ehkä hieman muuta markkinaa houkuttelevammalla tasolla, ovat todellisia ja toteutuessaan voivat tehdä suuren loven yritysten tuloksiin vuosiksi.

Merkittävänä hieman pidemmän aikavälin positiivisena tekijänä kaikkien riskien keskellä häämöttää myös korkotason nousu, joka tulee tapahtumaan ennemmin tai myöhemmin ja vääjäämättä näkyy positiivisesti näiden yritysten tuloksissa. Tukea ajatuksilleni sain viimeksi 3.1. OP:n aamukatsauksesta, missä EKP:n osto-ohjelman loppumisella spekuloinnin todettiin tuovan nousupainetta korkoihin. Rapakon takanahan korot ovat jo pidempään olleet selkeämmin nousussa. 

Teleala on sekin muutosten kourissa niin täällä kuin rapakonkin takana, mutta silti uskon, että ne selviytyvät ja osinkosadekin jatkuu. Viimeisimpänä hyvänä uutisena todettakoon USAn yritysverotuksen muutokset, joiden on arvioitu vaikuttavan vahvimmin positiivisesti juuri operaattoreihin (itsellä AT&T ja VZ yhdessä noin 13% koko salkusta).

USAn verouudistuksen (mm. yritysverokannan lasku) arvioidaan hyödyttävän eniten efektiivisesti korkeaa veroa maksavia (pääosin hyvin USA:n kotimarkkinakeskeisiä aloja) (OP katsaus 18.12.2018, mistä myös alla oleva taulukko otettu).



Vuoden 2017 laskijoista myös Nokian uskon parantavan tahtiaan vuonna 2018. Tuskin H&M sekään yhtä surkeasti menestyy kurssilaskulla mitaten, mutta ehdottomasti suurin kysymysmerkki ja yksittäinen riski tämä paperi minulle vuonna 2018 tulee olemaan (paino lähes 10% salkusta).


Keihäänkärkeni vuodelle 2018


Apple on USAn ja maailmanindekseissä se suurin ja mahtavin - pelkällä täysin näkemyksettömällä indeksisijoittamisella se olisi siis merkittävin osake myös vuodelle 2018.  Esim. FTSE Global All-Cap Indexin mukaista tuottoa tavoittelevassa, lähes 8000 yritystä sisältävässä Vanguard VT:ssä Applen paino suurimpana omistuksena on 1,72% - eli hyvän indeksisijoittajan hajautus todellakin on kunnossa.

Suorat osakeomistukseni tekevät salkustani oleellisesti esim. Vanguard VT:ta vähemmän hajautetun. Suurin omistukseni Sampo vastaa yli 10% osuutta salkustani ja kolme suurinta omistustani (Sampo, H&M, AT&T) ovat liki 30% salkustani.

Kuukausisäästämisessä hajautus onkin jo hienosti kohdillaan. Rahastojen kautta Investor on suurin sijoitus kuukausittain. Sen osuus kuukausisäästämisessä on 1,77%. Periaatteessa, jos en osta Sampo lisää ja pitäydyn suunnitelmassa, Investor ohittaa joskus Sampon painon salkussani - käytännössä siihen tosin menisi kymmeniä vuosia nykyisellä säästösummalla - toiveissa toki on, että summaa pystyy tulevaisuudessa kasvattamaan!

Investorin kannoilla kuukausittaisissa ostoissa tulee Industrivarden 1,66% painolla ja myös seuraavat sijat menevät Ruotsin sijoitusyhtiöille (L E Lundbergforetagen, Kinnevik). Kaikki nämä löytyvät kolmesta tai neljästä kk-säästöohjelmani rahastosta, joskin painot esim. Euroopan indeksissä ovat varsin pieniä. Apple muuten löytyy kk-sijoituksista 0,80% painolla sijalta 7.


Suunnitelmat ja tavoitteet vuodelle 2018


Vuonna 2018 jatkan säännölistä kuukausisäästämistä ja alan lyhentämään velkojani. Tässä lyhyesti oleellisimmat suunnitelmat ja tavoitteet. Muita tavoitteita jos mietin, voisin edelleen vähentää kaupankäyntiä, ostaa ja myydä harkitummin, etenkin pitäisi malttaa odottaa parempia ostopaikkoja pidempään nyt.

Laskeviin kursseihin sijoittamisen alkeiskurssit kantapään kautta alkaa olla nyt (toivottavasti) käyty. Aion jatkaa laskeviin kursseihin ostamista edelleen vuonna 2018 mutta teen sen entisäkin maltillisemmin ja varovaisemmin.

Blogin pitämistä ehdottomasti jatkan, mutta en ota paineita siitä, syntyykö tekstiä vaiko ei. Kaikkea on työn alla mutta aika on niin rajallista.


Parhaat jutut vuonna 2017 ja mitä sitten?


Perustin blogin maaliskuussa 2017. Lukijoita on (käsittääkseni) ollut varsin kiitettävästi - kiitos kaikille lukijoille kuluneesta vuodesta! Kirjoitin 'käsittääkseni' siksi, että en todellakaan ole kartalla, miten paljon blogiani luetaan. Blogin omat tilastot toki jotain kertovat ja Google Analytics myös tukee ihan ok lukuja - mutta rehellisyyden nimissä en tajua tuosta työkalusta juuri mitään eikä ole ollut intoa paremmin perehtyä. Kirjoittaisin blogia joka tapauksessa, oli lukijoita tai ei, joten liikaa en jaksa kiinnittää noihin lukuihin huomiota.

Selkeästi suosituin juttuni blogissa on ollut sen alkutaipaleella kirjoitettu Aloittelijan indeksirahasto-opas, mikä onkin tietyllä tapaa tärkein tekstini ja jonka indeksirahastovertailua omalle sivulleen edelleen säännöllisesti päivitän. Omistuksistani olen saanut jonkinlaisen sepustuksen aikaiseksi vasta kolmesta: Sampo, H&M ja PYN Elite. Tänä vuonna pitäisi listaa kartuttaa vähintään parilla nimellä.

Edellämainituista H&M-juttu on kirjoitettu blogin alkutaipaleella ja osin siksi komeilee toiseksi suosituimpana. Koska H&M:n tilanne salkussanikin edelleen on varsin eläväinen, olen tuota juttua pariin keraan jo päivittänyt uusilla kommenteilla. 

Suosittu on ollut myös juttuni Nordnet Superluotto - riski ja mahdollisuus, mistä tietyllä tapaa olen erityisen ylpeä, koska se on enemmän muille, mahdollisesti minuakin kokemattomille, kirjoitettu - jos jutun vuoksi yksikin sijoittaja on pörssiromahduksen tullen vähemmissä ongelmissa velkojensa kanssa kuin ilman sitä, olen tehnyt jotakin oikeasti tärkeää :)

Olen toki myös pohdiskellut, mitä oikein blogiltani haluan ja millaisia juttuja kuvittelen lukijoideni haluavan lukea. En jaksa uskoa, että ketään kiinnostaa tällaisen nobodyn kuukausittaiset ostot ja myynnit tai salkun tuotto. Suuren vaivan ja ajanpuutteen vuoksi päädyin luopua jo viime vuonna kuukausikatsauksien kirjoittamisesta ja edelliseen perustaen, en aio moisien kirjoittamista enää jatkaa. Toki samoja asioita saatan ajoittain blogiini kirjoitella edelleenkin, mutta pyrin löytämään asioihin järkevämpää tai laajempaa näkökulmaa kuin tonnin ostoni edellisenä kuukautena ja 20e osingot.

Että ei muuta kuin hyvää alkanutta vuotta kaikille ja onnea elämään!





torstai 4. tammikuuta 2018

H&M - Pohjaongintaa - Eikä loppua näy!



Kirjoitin blogiini maaliskuussa 2017 jutun H&M - Pohjaongintaa ja tein tuolloin ostosuunnitelman. Lisäostoja olenkin säännöllisesti pitkän laskun aikana tehnyt. Ilmeisesti H&M on putoavan puukon oppikirjaesimerkki, mutta silti itse jatkan pohjaongintaani enkä poissulje lisäostoja kurssin mahdollisesti vajotessa taas joskus yhä syvempiin vesiin :)

Alkuperäistä blogitekstiä on jatkettu taas tänään, mukana konsensusennusteiden päivittelyä, jotain linkkejä uutisiin ja fiksumpien ajatelmiin sekä tietenkin omaa turhanpäiväistä löpinää.

Lukaisepa koko juttu tai lopusta vain uudet lisäykset:
https://anteronloitsukirja.blogspot.fi/2017/03/h-pohjaongintaa.html