Analyysissa Nordnetin voittajarahastot - OSA 2 Suomi-rahastot

Julkaisin hiljattain jutun Miten valitsen aktiivisen rahaston? Listasin siinä kymmenen kohdan check-listin, minkä käyn läpi, kun harkitsen aktiiviseen rahastoon sijoittamista ja lopuksi analysoin Seligson Phoebus-rahaston.

Nyt käyn läpi kaikki Nordnetin mainostamat 'Voittajarahastot' kampanjasta Valitse voittajarahastot - 9 rahastoa, jotka ovat lyöneet indeksin. Pähkäilen siis, mitä mieltä minä olen näistä rahastoista ja millä perusteilla voisin ajatella sijoittavani niihin tai miksi en sijoita. Voittajarahastojen analysointi on alkanut edellisessä jutussa Analyysissa Nordnetin voittajarahastot - OSA 1 Globaalit rahastot, minkä yhteydessä kerroin myös kampanjasta hieman laajemmin.

Suomi-rahastot

Nyt analysointivuorossa on siis Nordnetin kampanjan Suomi-rahastot:
* Evli Suomi Pienyhtiöt (Nordnet, Morningstar, avaintietoesite)
* Handelsbanken Suomi (Nordnet, Morningstar, avaintietoesite)
* Evli Suomi Select (Nordnet, Morningstar, avaintietoesite)

Nopealla silmäyksellä kampanjasivun tietoihin nousee Evlin pienyhtiöt-rahasto selkeästi mielenkiintoisimman oloiseksi: Pienet firmat, selkeästi paras 10v tuotto, halvimmat kulut. Päätän silti käydä kaikki rahastot läpi - mutta oletusarvoisesti Evlin Suomi Pienyhtiöt on näistä ainoa järkevä rahasto ja jätän sen analysoinnin viimeiseksi. Pian näemme, olinko väärässä ja onko paraskaan rahasto niin hyvä, että siihen kannattaisi sijoittaa :)

Evli Suomi Select

1. Rahaston sijoitukset ja markkina-alue. Suomeen sijoittava rahasto, jonka 10 suurinta omistusta ovat kaikille tuttua peruskauraa, suurimmat sijoitukset ovat Fortum, Nokia ja Kone. Sijoituksia on yhteensä 25 ja 10 suurinta sijoitusta vastaavat hieman yli 60% koko rahastosta. Vertailuna kuluttomaan Nordnet Superrahasto Suomeen: Kymmenen suurimman sijoituksen joukossa on 7 samaa sijoitusta, ja ne vastaavat molemmissa rahastoissa kokonaisuudesta 40-50% osuudesta. En viitsi kahlata läpi sisältöä enempää, tämä rahasto on mitä todennäköisimmin täysi turhake. 

2. Taustayhtiö. Mielikuvani Evlistä on ollut melko neutraali tai hieman positiivinen, viime aikoina mielikuva on asettunut hieman enemmän positiivisen puolelle. Ajatuksissani kyseessä on firma, joka hoitaa asiat mallikkaasti ja rehdisti, vaikka en usko heiltä (minun mielestäni) löytyvänkään niin hyviä tuotteita, että niihin rahojani laittaisin. Voisin kuitenkin harkita sijoittamista itse Evliin eli ostaa itse firman osakkeita :)

Positiivisen mielikuvan muotoutumiseen on vaikuttanut tämän juttusarjan edellinen osa, jonka yhteydessä ensimmäisen kerran tutustuin paremmin Evlin kotisivuihin. Hieman samoin kävi aikanaan eQ:n kohdalla kun ensimmäistä kertaa tutkin sivujaan ja tuotteitaan kirjoittaessani juttua 'Aloittelijan indeksirahasto-opas'.

3. Milloin rahasto on perustettu? Edellisen jutun Evli Maailman ikä oli kunnioitettavat 24 vuotta. Tämä rahasto on perustettu 16.10.1989 eli ikää on jo 28 vuotta! Tästä taas pisteet Evlille.

4. Tuottohistoria. Kohdassa 1 tein hieman oletusta piiloindeksirahastosta. Mikäli näin olisi, pitäisi tuoton olla jatkuvasti hieman indeksin tuottoa jäljestä - kulujen vuoksi mutta myös siksi, että voittajaosakkeet on niin vaikea löytää.

Ja sitten totuus, vuosittainen tuotto rahaston toiminnan alusta alkaen:

- Rahasto 12,15%

- Vertailuindeksi (OMX Helsinki CAP GI) 7,36%

Jo lähes lyttäämäni rahasto yllättääkin minut täydellisesti, lähes 30 vuoden historia ja tuotto on aivan käsittämätön. Huh huh, lähes 5% indeksiä parempi tuotto vuositasolla. Käsittämätön saavutus.

Lyhyemmän aikavälin tuottohistorian indeksiin vertaaminen kuitenkin palauttaa minut maan pinnalle:

- 10v vuosituotto (Morningstar 18.5.2018, hieman eri mutta kuitenkin pätevä vertailuindeksi): -3,42%

- 5v vuosituotto (rahaston tietosivu 30.4.2018): -4,11%

- 3v vuosituotto (tietosivu): -1,13%

Historia on siis loistelias, mutta viimeiset 10 vuotta eivät ole aivan putkeen menneet.

5. Salkunhoitaja. Evlin sivulta löytyy salkunhoitajan nimi, mutta ei vastaavaa kuin Evli Maailman kohdalla siitä, milloin salkunhoitaja on aloittanut ja millainen on ollut tuotto hänen aloittamisestaan lähtien. Lähes 30 vuoden historiaan kuitenkin mitä todennäköisimmin mahtuu useita salkunhoitajia. 

Morningstar tietää kuitenkin kertoa, että Janne Kujala on aloittanut työssään 01.11.2014, eli on ollut puikoissa vasta noin 3,5 vuotta. Jos olisisin aikeissa sijoittaa tähän rahastoon varojani, ehkä varmistaisin tuon tiedon Evliltä ja lisäksi utelisin mielenkiinnosta myös muutoin rahaston pitkän historian salkunhoitajista.  Joka tapauksessa loistelias pitkä historia ei paljon paina, jos viimeiset 10 vuotta on tullut takkiin ja salkunhoitaja on hiljattain vaihtunut.

6. Juoksevat kulut 1,80% ovat auttamatta liian suuret. Etenkin pitkällä aikavälillä kulujen merkitys korostuu ja itse en näin kalliiseen kehittyneille markkinoille sijoittavaan rahastoon pääsääntöisesti sijoita. Rahastossa saisi olla jotain TODELLA erityistä, jotta kulut olisivat perusteltavissa. Näen mahdollisuudet aika pieninä, että tämä rahasto esim. seuraavan 10 vuoden aikana tuottaisi paremmin kuin vaikkapa kuluton Nordnet Superrahasto Suomi- vaikka ei se mahdotonta ole. Todennäköisyyden sille, että tämä rahasto tuottaa etenkin kulujensa vuoksi huonommin, taas näen melko suureksi.

7. Tuottosidonnainen palkkio, ei ole.

8. Onko salkunhoitaja sijoittanut merkittävästi itse rahastoonsa? En tiedä.

9. Bonussektori, ei tule mitään mieleen. Ehkä pitkä historia voisi mennä tähän.

10. Morningstar rating ✭✭

Johtopäätökset: Pitkä historia ja tuotto rahaston alusta lukien todella vakuuttavat. Evli yhtiönä hyvä, tuntuu että useat rahastot todella pitkäikäisiä. Rahasto on kuitenkin kallis, hävinnyt indeksilleen ainakin viimeiset 10 vuotta ja salkunhoitaja on vaihtunut viimeksi 3,5 vuotta sitten, joten menneitä supertuottoja ei auta jäädä liiaksi ihastelemaan - se juna meni jo. Lyhyellä vilkaisulla sisältökään ei nyt vaikuttanut mitenkään erityiseltä. En siis sijoita tähän vaikka positiivinen yllätys ja historian tuotot jäävätkin vahvasti kummittelemaan mieleeni.

Handelsbanken Suomi 

1. Rahaston sijoitukset ja markkina-alue. Rahastossa 46 sijoitusta, 10 suurimman osuus yli 50%. Äkkiseltään vaikuttaa perus suomi-rahastolta.

2. Taustayhtiö. Hanbdelsbanken on luotettava ja hyvä pankki (itse olen asiakas). Aika neutraali siis tämä kohta. Ylipäänsä mutulla arvioin, että Handelsbankenilla on aika paljon hyviä tai melko hyviä aktiivisia rahastoja, mutta ne ovat hitusen kalliita ja ehkä hieman samaa ongelmaa kuin kivijaloilla yleensäkin, eli tavalla tai toisella rahastot ovat koko ajan muutosten keskellä. Erityisesti arvostan Handelsbankenin rahastoista heidän edullisia indeksirahastojaan.

3. Milloin rahasto on perustettu? Rahasto on perustettu vuonna 2014, mutta käytännössä rahasto on vanhempi. Handelsbankenilla oli (käsittääkseni) ennen tästä kuten monista muistakin rahastoista tarjolla omat samanlaiset rahastonsa eri maalaisille sijoittajille, Suomessa myytiin Suomeen rekisteröityä versiota ja Ruotsalaisille samaa rahastoa mutta Ruotsiin rekisteröityä. Viime vuosina nämä eri maiden rahastot on yhdistetty toisiinsa ja perustamispäiväksi on tullut tuo yhdistämispäivä. Morningstar kertoo (kaavio) tämän rahaston historian alkaneen vuodesta 1998.

4. Tuottohistoria. Tuottohistoriaa siis löytyy edelläkerrottuun viitaten pitkältä ajalta. Lyhyellä vilkaisulla en kuitenkaan löydä pankin sivuilta yli 10 vuoden tuoton tarkastelua, mistä iso miinus Handelsbankenille. Vähintääkin mukana pitäisi olla tuotto perustamisvuodesta alkaen. Morningstar kaaviosta tuottoa voi vertailla indeksiin vuodesta 2000 alkaen. Rahasto jää selvästi indeksilleen sekä vuodesta 2000 lukien että kaikilla lyhyemmillä aikaväleillä, joten eipä tähän kannata enempää aikaa tuhlata.

5. Salkunhoitaja on aloittanut vuonna 2014 tai sitten ei, tiedä näistä sotkuisista kuvioista. Handelsbankenin sivulta löytyy nimi, kuva, syntymävuosi ja tieto siitä, miten kauan on alalla toiminut. No, onhan sekin jotain, vaan ei paljon innosta surkean tuoton vuoksi.

6. Juoksevat kulut 1,87% eli liian isot.

7. Tuottosidonnainen palkkio? No ei onneksi ole :)

8. Onko salkunhoitaja sijoittanut merkittävästi itse rahastoonsa? Jaa a, jos alalla on toiminut vuodesta 1991 ja hieman koulujakin käynyt, niin tuskin on niin hölmö, että tähän rahojaan sijoittaa.

9. Bonussektori -

10. Morningstar rating ✭ ✭ ✭

Johtopäätöset: Tässä ei ollut kertakaikkiaan mitään erityisen positiivista tai mielenkiintoista. Äkkiseltään arvioiden täysi turhake. Sulautumiskuvioiden vuoksi vielä normaaliakin sotkuisampi tapaus. En keksi mitään syytä edes harkita tähän sijoittamista.

Evli Suomi Pienyhtiöt

Nyt vihdoin pääsen käsiksi etukäteen mielenkiintoisimmaksi arvioimaani rahastoon! Todettakoon vielä, että hieman itseltäni salaa toivon, että tästä löytyisi potentiaalinen sijoituskohde minulle - pikkusummalla aktiivisesti Suomen pienempiin yrityksiin, voisi toimia :)

1. Rahaston sijoitukset ja markkina-alue. Sisältää 34 sijoitusta, 10 suurinta yli puolet rahastosta. Kuinka pieniä nämä Pienyhtiöt-rahaston firmat sitten ovat? Teen huvikseni vertailua OMX Helsinki 25 -indeksiin, missä on vaihdetuimmat suomalaiset osakkeet ja minkä tuoton saa helposti indeksirahastolla. Evli Pienyhtiöt - rahaston suurimmista sijoituksista suurin osa löytyy myös OMXH25 -indeksistä, toki aivan erilaisilla painotuksilla (esim. suurimmat sijoitukset Amer Sports ja Metsä Board paino tässä rahastossa kummallkin noin 8%, OMXH25 indeksissä paino muutamien prosenttien tasoa). OMXH25 indeksiin kuulumattomia sijoituksia 10 suurimman sijoituksen joukosta löytyy mm. DNA, Restamax, Revenio ja Asiakastieto.

Tuoretta listausta rahaston omistuksista en löydä, tästä suuri miinus Evlille. Ilmeisesti omistukset listataan julkisesti vain puolivuosittain laajemmissa katsauksissa. Sijoituksista ja niiden asemoitumisesta Suomen yrityskenttään on hienosti blogissaan kirjoittanut OsakeKeisari, suosittelen lukemaan parikin tekstiään tältä vuodelta jos tämä rahasto todella kiinnostaa.

2. Taustayhtiö. Evli edelleen positiivisen neutraali.

3. Milloin rahasto on perustettu? Perustamisvuosi 1992 (joulukuu) eli historia on hyvin pitkä, 25 vuotta. Tästä taas plussaa.

4. Tuottohistoria. Rahaston virallinen vertailuindeksi on Carnegie Small CSX Return Finland, josta en nopealla etsinnällä löydä kunnolla tietoa, mutta joka tapauksessa se kuvaa jollain tapaa Suomen pienyhtiöiden kehitystä. Niin Morningstar kuin osin rahastokatsauksissakin tuottoa verrataan kuitenkin myös OMXH25 tai sitä vastaavaan isompien(kin) firmojen indeksiin.

Molemmat vertailut ovat tärkeitä. Pienyhtiöiden indeksiin ei (minun tietääkseni) voi indeksirahastolla sijoittaa, ja jos mukana pyörii paljonkin samoja firmoja kuin isompien firmojen indeksirahastoissa, niin toki vertailu niihinkin on oleellista.

Tuotto (Tietosivu 30.4.2018, vertailuindeksi Carnegie Small CSX Return Finland):

Tuotto on siis varsin vakuuttavan oloista. Yli 25 vuoden aikana vertailuindeksi on voitettu merkittävästi, harmillisesti 25 ja 5 vuoden välistä ei ole yhtään ajankohtaa taulukossa. Viiden vuoden tuotto on loistava, siitä eteenpäin meno on hiipunut melkoisesti huonompaan.

JOS tämä pienyhtiöt-indeksi tuottaa yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin OMXH25 niin tämä tuottohistoria ei ole vain hyvä vaan peräti loistava. Jos taas OMXH25 tuottaa pienyhtiö-indeksiä paremmin niin tällä taulukolla ei niin suurta merkitystä ole - hyvä tuottohan saattaa silloin johtua vain hieman suurempien firmojen indeksiä suuremmista painotuksesta.

En löydä järkevää työkalua millä voisin vertailla Suomen eri kokoisten firmojen indeksien kehitystä. Joudun taas tyytymään Morningstariin, missä vertailuindeksinä käytetään NASDAQ OMX Helsinki Benchmark Cap -indeksiä, minkä tuotto on käytännössä lähes sama kuin OMXH25 indeksin.

Tässä vertailussa (Morningstar 24.05.2018) rahasto häviää indeksilleen sekä 10 vuoden (vuositasolla -0,19%) että 5 vuoden (-0,97) vertailussa. Koska rahaston on 5 vuoden vertailussa voittanut oman vertailuindeksinsä merkittävästi (vuositasolla +2,58%), voidaan todeta, että pienyhtiöt-indeksi on viime aikoina tuottanut aikas paljon "normaalia" indeksiä vähemmän. Miten pidemmällä aikavälillä, en tiedä.

Morningstarin kaavio antaa verrata tuottoa vuodesta 2000 alkaen, rahasto häviää indeksille selvästi.
Harmillisesti mukaan vertailuun ei siis saa mitään Suomi small cap indeksiä.

5. Salkunhoitaja näkyy olevan sama mies kuin alun Selective rahastossa eli Janne Kujala. Hän on aloittanut rahastossa salkunhoitajana (Morningstarin mukaan) 2004 vuoden alusta eli yli 14 vuotta ollut puikoissa. Kunnioitettava aika. Kiinnostaisi tietää, kuinka montaa rahastoa mies oikein hoitaa?

Koska sama salkunhoitaja on ollut näin kauan rahastoa luotsaamassa, laitetaan tähän vielä tuottokaavio koko hänen ajaltaan eli 1.1.2004 -->

Kuten yltä näkyy, rahasto on voittanut Suomi-indeksin mukavasti tällä ajalla. Koska rahasto menneiden tuottojen perusteella (jotka eivät ole koskaan tae tulevasta!) alkaa vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta, jatkan vielä tuottojen vertailua vertaamalla rahastoa muihin saman kategorian rahastoihin (taas nykyisen salkunhoitajan alusta eli 1.1.2004 -->).

Tässä vertailussa Nordean ja OP:n rahastot näyttäytyvät heikoimmilta, Taalerin Mikro Markka parhaalta. Mikro Markan osalta valitettavasti on jo myöhäistä astua junaan - tai ainakin sillä on kova hinta (5% merkintäpalkkio, ns. "soft closing", rahasto ei halua enää kasvaa isommaksi - ja muutoinkin minimisijoitus olisi 10 000e).

6. Juoksevat kulut 1,60%, eli aika lailla sietokyvyn maksimissa mennään.

7. Tuottosidonnainen palkkio? Ei ole.

8. Onko salkunhoitaja sijoittanut merkittävästi itse rahastoonsa? En tiedä.

9. Bonussektori -

10. Morningstar rating ✭✭✭✭✭

Johtopäätökset: Mielenkiintoinen ja historiansa valossa mainio rahasto. Painotus pienyhtiöihin voisi olla vieläkin voimakkaampi, mutta silti tämä on erilainen kuin perus Suomi-rahastot. Salkunhoitaja on ollut mukana pitkään. Kulut arvelluttavat ja samoin se, kauanko salkunhoitaja jatkaa.

Lopullinen tuomio

Nordnetin Suomi-voittajarahastoista Handelsbanken Suomi oli aivan susi. Evli Suomi Select pääsi todenteolla yllättämään mutta loppupeleissä se ei riittävän hyvä ole minun roposilleni. Evli Suomi Pienyhtiöt on tämän kategorian ehdoton voittaja, kuten jo alussa uumoilinkin. 

Isoin ja lopulta merkittävin positiivinen seikka löytyi salkunhoitajasta siinä mielessä, että on näinkin pitkään (pian 15 vuotta) rahastoa menestyksellisesti hoitanut (tarkistan tämän vielä Evliltä jos aion tähän sijoittaa, nyt tieto vain Morningstarin varassa). Aktiivisen rahaston ikuisuusongelmaa toki säilyy, salkunhoitaja voi lopettaa hommansa vaikka huomenna. Mutta aika harva rahasto on ylipäänsä elänyt 25 vuotta kuten tämä, päihittänyt sinä aikana vertailuindeksinsä ja lisäksi pitkän ajan näytöt nykyisen salkunhoitajan ajalta ovat loistavat.

Harkitsen vakavasti tähän rahastoon sijoittamista. Jään pohtimaan, miten pitkään jatkunut markkinoiden nousu näyttäytyy pienempien firmojen kehityksessä suhteessa isompiin? Entä rytiseekö tämä seuraavassa kunnon laskussa vielä pahemmin kuin vaikkapa OMXH25?

Rahaston sijoituksista suoraan omistan vain Lassila & Tikanojaa sekä Pihlajalinnaa. Rahastojen kautta omistan lisäksi useita muitakin (Superrahasto Suomi, Seligson Phoebus ja Phoenix). Phoebus on tärkeä sijoitukseni ja sijoitan siihen koko ajan lisää. Siinä samoja firmoja on mm. L&T, Exel, Oriola, Tieto ja Konecranes. Phoebus ja Evli Suomi Pienyhtiöt ovat varsin erilaisia rahastoja, silti Phoebuksen mukaan otto tähän pohdintaan omalla kohdallani on perusteltua, sillä mikä tahansa riittävän laadukas suomalainen pienyhtiö voi periaatteessa päätyä myös Phoebuksen sijoitukseksi.

En voi vastustaa kiusausta vertailla näiden kahden rahaston tuottoja, vaikka sinänsä mitään vertailukelpoista vertailussa ei ole (Phoebus sijoittaa paljon myös Suomen  ulkopuolelle). Alkaen vuodesta 2001 (Phoebus perustettu) Evli voittaa vähän. Alkaen vuodesta 2004 (yhtäjaksoisesti samat salkunhoitajat) Evli voittaa paljon. 

Jos markkinoiden tila olisi hieman suotuisampi eli en olisi niin odottavalla kannalla laskumarkkinan suhteen, todennäköisesti aloittaisin sijoittamisen tähän (pienellä summalla kuukausittain). Nyt kuitenkin olen juuri vähentänyt kuukausittaisia sijoituksia, kerrytän kassaa ja lyhennän maltillisesti velkaa. Ehkä silti voisin mielenkiinnon vuoksi alkaa sijoittamaan Evli Suomi Pienyhtiöt rahastoon vaikkapa vain 15e / kk :) Ilmoittelen myöhemmin miten lopulta kävi tämän kanssa.



Tsekkaa koko juttusarja:
- Miten valitsen aktiivisen rahaston?
- Analyysissa Nordnetin voittajarahastot - OSA 1 Globaalit rahastot
- Analyysissa Nordnetin voittajarahastot - OSA 2 Suomi-rahastot
- Analyysissa Nordnetin voittajarahastot - OSA 3 Kehittyvät markkinat

Disclaimer: Saattaa sisältää virheitä. Kirjoittaja ei ymmärrä edes sijoittamisen alkeita. Ei sisällä ostosuosituksia. Jos et sijoita et voi hävitä rahojasi markkinoille.

Analyysissa Nordnetin voittajarahastot - OSA 1 Globaalit rahastot

Miten valitsen aktiivisen rahaston?

Julkaisin muutamia päiviä sitten jutun Miten valitsen aktiivisen rahaston? Listasin siinä kymmenen kohdan check-listin, minkä käyn läpi, kun harkitsen aktiiviseen rahastoon sijoittamista:
1. Rahaston sijoitukset ja markkina-alue - haluanko sijoittaa tällaiseen rahastoon?
2. Taustayhtiö - Onko yhtiö hyvämaineinen, hoidetaanko sijoitustani hyvin?
3. Milloin rahasto on perustettu? - Mitä pidempi historia, sen parempi
4. Tuottohistoria - Onko rahasto pitkällä aikavälillä (10 vuotta ja yli) voittanut indeksinsä?
5. Salkunhoitaja - Kuka tai ketkä salkkua hoitaa ja onko salkunhoitajat vaihtuneet?
6. Juoksevat kulut - Liikaa ei kannata maksaa!
7. Tuottosidonnainen palkkio? - Onko sellainen ja miten se toimii?
8. Onko salkunhoitaja sijoittanut merkittävästi itse rahastoonsa? - Jos on, hienoa!
9. Bonussektori - Jotain muuta, mitä?
10. Morningstar rating

Jokainen voi painottaa eri kohtia omalla tavallaan ja joku muu voi nämä asiat läpi käytyään päätyä erilaiseen arvioon rahastosta kuin minä. Aiemmassa jutussani "analysoin" Seligsonin Phoebus rahaston ja totesin, että hyvillä mielin jatkan kuukausisäästämistä siihen.

Kampanjarahastot

Nyt käyn läpi kaikki Nordnetin mainostamat 'Voittajarahastot. Kampanja on ollut käynnissä jo jonkin aikaa: Valitse voittajarahastot - 9 rahastoa, jotka ovat lyöneet indeksin. Pähkäilen siis, mitä mieltä minä olen näistä rahastoista ja millä perusteilla voisin ajatella sijoittavani niihin tai miksi en sijoita.

Kampanjarahastot on jaettu kolmeen kategoriaan: (linkit Nordnet, Morningstar, avaintietoesite)

Suomi-rahastot
* Evli Suomi Pienyhtiöt (Nordnet, Morningstar, avaintietoesite)
* Handelsbanken Suomi (Nordnet, Morningstar, avaintietoesite)
* Evli Suomi Select (Nordnet, Morningstar, avaintietoesite)

Globaalit rahastot
* Didner & Gerge Global (Nordnet, Morningstar, avaintietoesite)
* Evli Maailma (Nordnet, Morningstar, avaintietoesite)
* Sparinvest SICAV Ethical Global Value (Nordnet, Morningstar, avaintietoesite)

Kehittyvien markkinoiden rahastot
* Handelsbanken Kehittyvät Markkinat Teema (Nordnet, Morningstar, avaintietoesite)
* Swedbank Robur Global Emerging Markets (Nordnet, Morningstar, avaintietoesite)
* JPM Emerging Markets Equity (Nordnet, Morningstar, avaintietoesite)

Tulevaisuutta ajatellen, kun kyseistä kampanjasivua ei enää löydy, kirjattakoon tähänkin lyhyesti kampanjasivun lyhyt mainospuhe:
"Noin kolmannes pohjoismaisista rahastoista lyö indeksin. Kävimme läpi kaikki 517 Nordnetin tarjoamaa rahastoa ja valitsimme niistä yhdeksän parasta riskikorjatun tuoton perusteella, kolmessa eri kategoriassa. Nyt voit helpommin valita sinulle sopivat ja parhaiten tuottavat rahastot. Vie säästäminen uusiin korkeuksiin."

Äkkiseltään ei osu silmään, minkä aikavälin tuotosta on kyse, kun indeksin voittamisesta puhutaan. Mutta ei se mitään, lähdetään hommiin, juttusarjan ensimmäisessä osassa käsitellään siis kampanjan kolme globaalia rahastoa.

Globaalit rahastot

Koska en halua tehdä turhaa työtä, niin ensin teen yleissilmäyksen rahastoihin tsekaten läpi tietoja, mitä kampanjasivulta löytyy: Kehitys 3, 5 ja 10 vuotta; kulut; Morningstar rating; yleistä löpinää. Huomaan, että Sparinvestin rahasto on kilpailijoitaan kalliimpi ja se on tuottanut niitä huonommin. Miksi käyttäisin tämän rahaston tutkimiseen enempää aikaa? Rahaston esittelyssä myös kerrotaan, että "salkkuun valitaan osakkeita, joiden markkina-arvo on huomattavasti pienempi kuin niiden todellinen arvo". Ahaa, aika simppeliä hommaa tuo sijoittaminen. Lisäksi rahasto on eettinen ja sitä todistellaan hienoilla termeillä erittäin vakuuttavasti: "Ethix SRI Advisors varmistaa puolueettomien Norm-Based Screening© - ja Sector-Based Screening© -menetelmien avulla, että kaikki salkun sijoitukset ovat eettisiä". Minulla ei ole mitään eettistä sijoittamista vastaan, ja ehkä tämä oikeasti on hienosti eettinen, mutta silti ei vakuuta nämäkään lauseet.

En kuitenkaan vielä luovuta, vaan tsekkaan pikaisesti mitä rahasto on syönyt: Suurin sijoitus Microsoft yli 4% painolla, muutenkin tuttuja nimiä isoimpien sijoitusten joukossa. Sijoituksista liki 60% Yhdysvalloissa, joten aikalailla vertailuindeksin (maailma) mukaisesti. En malta olla vilkaisematta tuottoa hieman tarkemmin, koska mielessäni käy, että tämä saattanee tuottaa hitusen vertailuindeksiään vähemmän... Ja kas, 5 vuoden tuotto häviää indeksilleen 0,99%.

Tässä nyt hitusen syrjähdettiin jo asioihin, joihin piti paneutua vasta kun rahastoa analysoidaan check-listin mukaisessa järjestyksessä... Mutta tämän pikaisen vilaisun tarkoitus oli selvittää itselleni, kannattaako rahaston tutkimiseen uhrata enempää rajallista aikaansa ja minulle lopputulos on selkeä: Ei kannata. Kilpailijat ovat halvempia, mielenkiintoisempia ja tuottohistorialtaan parempia eikä rahaston markkinointitekstikään vakuuta. Totean tämän rahaston siis minulle sopimattomaksi jo ennen analyysiin saakka pääsemistä. Mutta kaksi kiinnostavan oloista rahastoa sentään jää vielä jäljelle.

Didner & Gerge Global

1. Markkina-alue on globaali (kehittyneet ja kehittyvät markkinat), sijoituksia 28 (20.5.2018 Morningstar).

"Osakkeita ja eri alojen ja alueiden välistä jakoa ei ole määrätty ennalta. Tästä syystä salkku voi aika ajoin keskittyä vain muutamiin aloihin ja alueisiin." (avaintietoesite)

Rahastossa on sijoituksia suhteellisen vähän ja maantieteelliset painotukset eivät mukaile maailman indeksiä (mm. USA alipainossa, Kanada suuresti ylipainossa, Latinalainen Amerikka ja Lähi-itä ylipainossa).

Rahasto vaikuttaa siis erittäin mielenkiintoiselta ja ensisilmäyksellä aidosti aktiiviselta rahastolta. Suurimpien sijoitusten joukossa on paljon USA:n ulkopuolisia nimiä, joskin eritoten Kanadasta, mikä on kuitenkin positiivista sekin (USAn isoimpiin yrityksiin sijoitan indeksirahaston kautta ja aktiiviselta rahastolta haluan jotain muuta).

Taustayhtiö Didner & Gerge. Tämä Ruotsalainen yhtiö on minulle tuttu vain Nordnetista. Vuonna 2015 Nordnetissa on ollut Didner & Gerge Small & Microcap -kampanja, lyhyellä googlauksella tämän kampanjasivun tiedot ovat parasta antia mitä firmasta suomeksi löydän: Perustettu 1994, aktiivisen salkunhoidon ja riskinoton puolestapuhuja. Ruotsinkielisiä kotisivuja en jaksa kauaa kahlata. Neutraali/positiivinen yleisvaikutelma kaiken kaikkiaan.

3. Rahasto on perustettu vuonna 2011, eli rahastolla on ikää noin 7 vuotta. Aika vähän siis vielä.

4. Tuottohistoria. Yritän löytää tuottohistorian rahaston alusta saakka verrattuna indeksiin. Avaintietoesitteessä ei ole. Kotisivultakaan en löydä. Tuotto rahaston alusta asti kyllä löytyy, mutta eivät ole vaivautuneet laittamaan siihen yhteyteen vertailuindeksin tuottoa. Ärsyttää aivan suunnattomasti moinen - jopa niin paljon, että tuskin tähän jatkossa rahojani laitan vaikka olisi kuinka mielenkiintoinen rahasto.

Joudun tyytymään Morningstarin kaavioon ja tulen siihen tulokseen, että tuotto on käytännössä ollut indeksin mukaista. Viiden vuoden tuotossa rahasto voittaa indeksin 0,02% ja kolmen vuoden aikana 0,27% eli indeksin mukaista tuottoa on saatu kaikilla näillä aikaväleillä. Morningstar vertaa tuottoa maailman indeksiin, missä kehittyvät markkinat eivät ole mukana. Rahaston oikea vertailuindeksi olisi kehittyvät markkinat huomioiva MSCI ACWI, joka on viimeisen 10 vuoden aikana tuottanut aivan hitusen vain kehittyneiden markkinoiden MSCI Worldia vähemmän. Varmuuden vuoksi vertaan maksimi aikavälin tuoton Morningstarissa vielä iShares MSCI ACWI ETF:ään ja sen tuotto on valittuna noin 7 vuoden ajanjaksona hyvin lähelle sama kuin rahaston ja MSCI World indeksin.




Alun mielenkiinnon jälkeen olen hieman pettynyt - olemassaolonsa ajan rahasto on tuottanut lähes identtisesti indeksinsä verran.

Huomaan kuitenkin, että rahastossa on käteistä jopa yli 10% koko salkun arvosta! Eli erittäin paljon. Jos näin suurella käteispainolla päästään indeksin tuottoon, niin sehän muuttaa tilannetta taas rahaston eduksi - toisaalta kassan osuus on voinut olla pienempi aivan viime päiviin saakka. Mutta miksi käteispaino on näin suuri, en tiedä, ehkä se on varautumista laskumarkkinaan tms. mikä ei välttämättä ole lainkaan huono asia.

5. Salkunhoitaja. Rahastolla on kaksi salkunhoitajaa, joista toinen on Morningstarin mukaan ollut puikoissa alusta saakka, toinen on tullut mukaan vuonna 2014. En osaa arvioida salkunhoitajia sen kummemmin, pääasia, että sama henkilö on ollut mukana alusta saakka.

6. Juoksevat kulut 1,62% lukeutuu aktiivisten rahastojen keskikastiin. Mennään kokolailla maksimissa, mitä olen valmis tällaisen rakenteen omaavasta rahastosta maksamaan. Kehittyvät markkinatkin ovat toki mukana suht merkittävälläkin painolla, joten ehkä voisin pitää kuluja jopa suht kohtuullisina (verrattuna muihin aktiivisiin rahastoihin).

7. Tuottosidonnaista palkkiota ei ole. Rahaston juoksevilla kuluilla tämä onkin hyvä juttu, ettei mene liian kalliiksi.

8. Onko salkunhoitaja sijoittanut omia varojaan rahastoon? Ei hajuakaan. Lisäys 20.5. Sharevillessä saadun infon perusteella: Salkunhoitajat ovat sijoittaneet merkittävissä määrin omia varojaan rahastoon (artikkeli vuodelta 2016).

9. Bonussektori: Ei tule mitään erityistä mieleen. Ehkä ison käteisen määrän voisin nähdä bonuksena, toisaalta joku toinen voi nähdä sen huononakin asiana.

10. Morningstar rating: ✭✭✭✭

Johtopäätökset: Rahasto on mielenkiintoinen globaalisti sekä kehittyneille että kehittyville markkinoille sijoittava rahasto. Rahastoa tutkiessa saan mielikuvan aidosti aktiivisesta rahastosta (aika suppea hajautus, maantieteelliset painotukset hyvinkin paljon indeksistä poikkeavia) mutta silti tuotto rahaston olemassaolon ajalta (7 vuotta) vastaa indeksin tuottoa hyvin tarkasti (hyvin niukasti voittanut indeksinsä, mikä on sekin hieno saavutus kulujen jälkeen). Lisäksi soppaa hämmentää suuri yli 10% käteiskassa, jonka näen tässä markkinatilanteessa ihan mielenkiintoisena optiona - toisaalta jos kurssit jatkavat nousuaan, jää rahasto indeksistään sen vuoksi ehkä jälkeen lähitulevaisuudessa.

Pahimmat miinukset rahasto saa lyhyestä historiasta ja huonosta tiedon jakamisesta (puutteellisesti esitetty tuottohistoria kotisivulla). Vaikka rahasto on niukasti voittanut indeksinsä, ei eroa indeksiin ole riittävästi ja 7 vuotta on lyhyt aika arvioida tuloksia. Seitsemän vuoden historiaan ei myöskään mahdu yhtään kunnollista laskumarkkinaa, eli näyttöjä hyvästä salkunhoidosta ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi, vaikka toisaalta rahasto onkin kutkuttavan mielenkiintoinen.

En siis aio sijoittaa tähän rahastoon, mutta se on mielenkiintoinen ja voin aika ajoin seurailla miten sillä on mennyt.

Evli Maailma

1. Markkina-alue on globaali (kehityneet markkinat), sijoituksia 79 (20.5.2018 Morningstar).

"Sijoitamme alihinnoiteltuihin yhtiöihin, joilla on hyvä kassavirta ja velanhoitokyky. Teemme sijoituspäätökset vertailuindeksistä riippumatta, eikä rahastolla ole rajoitteita toimiala-, maa- tai yrityskokojakauman suhteen sijoitusalueensa sisällä." (salkunhoitajan katsaus 30.4.2018)

Hajautus on melko laaja, maantieteelliset painot onneksi jonkin verran poikkeavat maailman indeksin painotuksista (esim. USA hieman pienemmällä painolla, Japani isommalla). 10 suurinta sijoitusta vastaavat hieman yli 16% koko rahastosta. Suurimpien sijoitusten joukossa on tuttuja nimiä, mutta suurimpien sijoitusten lista ei kuitenkaan ole mikään vain hieman sekoitettu lista maailman suurimmista yrityksistä, mikä on hyvä asia.

Olen tämän kanssa erityisen tarkkana, koska rahasto sijoittaa vain kehittyneille markkinoille ja vieläpä laajahkolla hajautuksella, ja tietenkin mieleeni heti juolahtaa, olisiko esim. maailman indeksin mukaisesti sijoittava EUNL-etf tätä parempi vaihtoehto. En kuitenkaan tyrmää rahastoa, koska ensisilmäyksellä mukana tuntuu olevan myös aitoa aktiivisuutta osakevalinnoissa, jatkan siis mielenkiinnolla tutkimuksiani.

2. Taustayhtiö Evli Pankki. Pienehkö pankki, joka oman mututuntumani perusteella lukeutuu hyvämaineisten ja luotettavien joukkoon. Tämä kohta siis neutraali/positiivinen.

3. Rahasto on perustettu vuonna 1994 eli ikää on jo pian 25 vuotta. Tästä ehdottomasti lisäpisteitä rahastolle.

4. Tuottohistoria. Rahasto on tuottanut toiminnan alusta p.a. 5,40% (eli vuotuinen tuotto.) Vertailuindeksi (MSCI World) on tuottanut samassa ajassa 5,62% (Rahaston tietosivu 30.4.2018) . Tällä noin 25 vuoden taipaleella rahasto on siis tuottanut lähes saman kuin indeksinsä, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä saavutuksena - ennen kuluja tuotto on ollut jopa merkittävästi parempi. Moni indeksirahastokin jää jälkeen, koska niidenkin kulut ovat usein enemmän kuin edelläkuvattujen tuottojen 0,22% ero.

Mutta mutta. Vuodesta toiseen ylituoton tekeminen on erittäin haastavaa, etenkin niiden kulujen vuoksi. Jos 25-vuodessa on hieman jääty tavoitteesta tuottaa indeksiään paremmin, niin mitä pitäisi ajatella tulevasta?

Tsekkaan vielä tilastoja muilta ajanjaksoilta:
- 10 vuotta, vuositasolla tuotto 1,46%  indeksiä huonompi
- 5 vuotta, vuositasolla tuotto 1,26% indeksiä parempi
(Morningstar 17.5.2018)

Tässä kaavio Morningstarista, vertailuindeksi hyppää mukaan vasta jokusen vuoden jälkeen aloituksesta.

Tuottohistoria on siis loistava aktiiviseksi rahastoksi, mutta ei riittävän hyvä, koska vertailuindeksiä ei ole voitettu perustamispäivästä lukien.

5. Salkunhoitaja. Nimi (Hans-Kristian Sjöholm) ei tietenkään kerro minulle mitään. Oleellista on, milloin hän on aloittanut tämän rahaston hoitajana. Evlin sivuilta löytyy nopeasti tieto, että "Rahaston tuotto 31.5.2011 lähtien (jolloin nykyinen salkunhoitaja aloitti) oli 12,9 % p.a. vertailuindeksin tuoton ollessa 11,4 % p.a".  Suurin osa tuottohistoriasta on siis luotu eri salkunhoitajan toimesta, toisaalta uusi salkunhoitaja on pärjännyt hienosti nämä yli 7 vuotta päihittäen indeksin - valitettavasti 7 vuotta on minulle hieman liian lyhyt aika etenkin, kuten jo todettu, olemme eläneet pitkän nousun eikä tässäkään näyttöjä laskusuhdanteen osalta näin ollen ole.

Erityisbonus Evlille siitä, että nämä kaikki tiedot löytyivät todella helposti hyviltä ja selkeiltä nettisivuilta - saan tästä edelleen tukea ajatukselle, että Evli kuuluu hyvien ja asiakaslähtöisten pankkien joukkoon.

6. Juoksevat kulut 1,60% lukeutuu aktiivisten rahastojen keskikastiin. Mennään kokolailla maksimissa, mitä olen valmis mistään kehittyneille markkinoille sijoittavasta rahastosta valmis maksamaan.

7. Tuottosidonnaista palkkiota ei ole. Rahaston juoksevilla kuluilla tämä onkin välttämätöntä, muutoin menisi selkeästi liian kalliiksi.

8. Onko salkunhoitaja sijoittanut omia varojaan rahastoon? Ei hajuakaan.

9. Bonussektori: Ei tule mitään erityistä mieleen.

10. Morningstar rating: ✭✭✭✭

Johtopäätökset: Evli Maailma on hyvä rahasto, todennäköisesti yksi parhaista aktiivisista rahastoista, jotka sijoittavat globaalisti kehittyneille markkinoille. Siitä huolimatta en usko, että tällä rahastolla pääsee tulevina vuosikymmeninä ylituottoon suhteessa maailman indeksiin, vaan valitsisin kuitenkin ehkä mieluummin maailman indeksin mukaisesti sijoittavan rahaston, esim. EUNL.

Vaikka rahasto on loistava, sen kulut 1,60% vs. 0.20% etf tekevät rahastonhoitajan työstä erittäin haastavaa voittaa indeksi tai indeksirahasto vuodesta toiseen. Historiassa se ei ole onnistunut, vaan indeksille on hävitty (mm. perustamispäivästä lukien). Nykyinen salkunhoitaja on ollut työssään n. 7 vuotta, mikä on liian vähän, jotta kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä hänestä voisi tehdä - erityisesti, koska yhtään kunnon laskumarkkinaa ei tähän ajanjaksoon mahdu. Kuitenkin tänä aikana rahasto on tuottanut indeksiään paremmin mikä on toki hieno saavutus. En myös tiedä, kauanko tämä mahdollisesti erittäin pätevä salkunhoitaja aikoo työssään jatkaa - indeksirahastossa tätä riskiä ei ole.

Lyhyesti todeten jätän sijoittamatta rahastoon siis etenkin kulujen ja salkunhoitajariskin vuoksi. Ne tuovat sijoitukseen paljon riskiä, mutta saatavilla olevan tiedon perusteella riski todennäköisesti hyvässäkin skenaariossa palkitaan lähinnä indeksin mukaisella tuotolla, hiemankin heikommassa skenaariossa jäädään siitä jälkeen.

Rahasto on kuitenkin mielenkiintoinen, sen sisältämiin yrityksiin minun toki pitäisi tutustua vielä hieman tarkemmin. Globaali aidosti aktiivinen rahasto voisi periaatteessa sopia ihan hyvin vielä omaan salkkuuni. Pidän rahaston mielessä - mikäli esim. seuraavan kunnollisen laskumarkkinan jälkeenkin nykyinen salkunhoitaja edelleen jatkaa ja indeksin hakkaaminen jatkuu voisin jopa sijoittaa tähän.

Jos Nordnetin globaaleista voittajarahastoista minun pitäisi valita yksi, se olisi ehdottomasti Evli Maailma. Vaan onneksi ei pidä :)



Tsekkaa koko juttusarja:
- Miten valitsen aktiivisen rahaston?
- Analyysissa Nordnetin voittajarahastot - OSA 1 Globaalit rahastot
- Analyysissa Nordnetin voittajarahastot - OSA 2 Suomi-rahastot
- Analyysissa Nordnetin voittajarahastot - OSA 3 Kehittyvät markkinat

Disclaimer: Saattaa sisältää virheitä. Kirjoittaja ei ymmärrä edes sijoittamisen alkeita. Ei sisällä ostosuosituksia. Jos et sijoita et voi hävitä rahojasi markkinoille. 

Miten valitsen aktiivisen rahaston? Analyysissa Seligson Phoebus

Passiiviset rahastot ovat tyypillisesti vähäkuluisia indeksirahastoja, jotka seuraavat tiettyä indeksiä. Näin pääsee varmuudella keskivertotuottoihin. Itse olen kirjoittanut blogiini Aloittelijan indeksirahasto-oppaan ja indeksirahastovertailu löytyy tuolta.

On kuitenkin kutkuttavaa ajatella, että voisi saada sijoitukselleen parempaakin tuottoa valitsemalla hyvän aktiivisen rahaston. Ongelma vain on siinä, miten löytää juuri se rahasto, joka tulevaisuudessa tuottaa indeksiä paremmin. Koska aktiiviset rahastot ovat passiivisia kalliimpia, osa jopa törkeän kalliita, on luonnollista, että etenkin pitkällä aikavälillä ne useimmiten häviävät indeksille.

Itse olen lähtökohtaisesti indeksirahastojen puolestapuhuja enkä usko, että kukaan voi kovinkaan suurella todennäköisyydellä löytää niitä juuri oikeita voittajarahastoja. Silti sijoitan useisiin aktiivisiin rahastoihin, näistä suurimpina sijoituksina PYN Elite (Vietnam), Seligson Phoebus (Suomi-painotteinen globaali) ja Spiltan Stabil (Ruotsi), pienempiä sijoituksia taas ovat Seligsonin Venäjälle ja Latinalaiseen Amerikkaan sijoittavat rahastot sekä Handelsbankenin Ruotsin pienyhtiöihin sijoittava rahasto.

Mistä sitten voi tietää, kannattaako johonkin aktiiviseen rahastoon sijoittaa? Tuskin mistään, mutta aika helposti löytää keinot etsiä ne rahastot, joihin EI ainakaan kannata sijoittaa. Käyn tässä ensin läpi pinnallisen "rahasto-analyysini "sisällön pohdintoineen ja sitten analysoin Phoebuksen.

Tarkoitus on jatkaa juttua myöhemmin analysoimalla läpi suosittuja Nordnetin rahastoja, joita juuri nyt kovasti Nordnet mainostaa teemalla "Valitse voittajarahastot - 9 rahastoa, jotka ovat lyöneet indeksin".

Mainittakoon vielä, että yhtenä innoittaja tämän jutun kirjoittamiseen toimi Rikas Erakko -blogin juttu 'Rahastojen valinta ja vertaaminen', missä hyvin kerrotaan työkaluista rahastojen vertailuun Nordnetissä.

Check-list aktiivisen rahaston valintaan

Pikavilkaisulla potentiaalisen rahaston löydyttyä käytän tarkempaan "analysointiin" yleensä seuraavantyyppistä yksinkertaista check-listiä, minkä auttaa pohtimaan, täyttääkö rahasto sellaiset kriteerit, että siihen voisi ajatella sijoittavansa.

1. Rahaston sijoitukset ja markkina-alue - haluanko sijoittaa tällaiseen rahastoon?
2. Taustayhtiö - Onko yhtiö hyvämaineinen, hoidetaanko sijoitustani hyvin?
3. Milloin rahasto on perustettu? - Mitä pidempi historia, sen parempi
4. Tuottohistoria - Onko rahasto pitkällä aikavälillä (10 vuotta ja yli) voittanut indeksinsä?
5. Salkunhoitaja - Kuka tai ketkä salkkua hoitaa ja onko salkunhoitajat vaihtuneet?
6. Juoksevat kulut - Liikaa ei kannata maksaa!
7. Tuottosidonnainen palkkio? - Onko sellainen ja miten se toimii?
8. Onko salkunhoitaja sijoittanut merkittävästi itse rahastoonsa? - Jos on, hienoa!
9. Bonussektori - Jotain muuta, mitä?
10. Morningstar rating

1. Rahaston sijoitukset ja markkina-alue

Ensin tietenkin  tsekkaan, mitä rahasto on syönyt: Mihin se sijoittaa, alueellisesti ja toimialat, millainen on hajautus, paljonko on omistuksia, kuinka suuren painon suurimmat omistukset muodostavat jne. Näissä ei ole kyse niinkään hyvästä ja huonosta, lähinnä haluan vain tietää millainen rahasto on ja millainen on sen riskitaso, onko rahasto lopulta sellainen, mikä minua kiinnostaa. Huomioin tietenkin myös sen, omistanko suoraan jotain rahaston suurimmista omistuksista.

Jopa passiivisten rahastojen puolestapuhujat suhtautuvat usein positiivisemmin aktiivisiin rahastoihin jos markkina-alue on kehittyvillä markkinoilla. Kehittyvät markkinat toimivat usein kaikin tavoin tehottomammin kuin kehittyneet, osakkeet voivat olla useammin "väärin hinnoiteltuja" ja aktiivinen salkunhoitaja voi päästä käsiksi yrityksiin, joita ei indeksissä vielä edes ole. Itsekin suhtaudun siis aktiiviseen rahastoon positiivisemmin, jos se sijoittaa kehittyville markkinoille. Hyväksyn myös hieman suuremmat kulut tällöin.

2. Taustayhtiö

Tätä on vaikea kovin syvällisesti arvioida, mutta pidän silti erittäin tärkeänä. Onko firma arvostettu finanssimaailman toimija? Vasta perustettu firma? Löytyykö googlettamalla heti jotain negatiivista? Onko jossain keskusteluissa ollut jotain hyvää tai pahaa sanottavaa? Onko firman rahastoilla tapana sulautua vähän väliä johonkin toiseen niin, että jatkuvuutta ei ole? Lyhyt visiitti yrityksen kotisivulle on aiheellista tehdä, ymmärsi kielestä sitten mitään tai ei.

Tässä esimerkkejä siitä, mitä ajatuksia erilaiset rahastoja tarjoavat firmat itsessä herättävät:

- Kivijalkapankit (ja muut isot pitkän linjan toimijat): Ihan ok, jos seasta sattuu oikeasti hyvä aktiivinen rahasto löytymään. Riskinä lähinnä jatkuvat rahastojen sulautumiset ja lopettamiset, mutta sinänsä ihan luotettavaa toimintaa.
- Seligson: Arvostan (omat ja monien muiden positiiviset kokemukset). Riskinä lähinnä puljun pienuus sitä kautta, että kauanko firma ja sen tuotteet vielä ovat olemassa.
- Spiltan: Tiedonmuruset netistä puhuvat luotettavuuden puolesta (järkevä filosofia, suosittuja rahastoja Ruotsissa) ja tähän päälle Seligsonin suosittelut niin nousee selkeästi positiivisen puolelle.

- Aleksandria: En sijoita vaikka kuvittelisin löytäneeni heiltä täydellisen tuotteen.

jne.

3. Milloin rahasto on perustettu?

Uuden tai uudehkon rahaston kohdalla homma on väistämättä arpapeliä. Mitään näytttöä ei ole, on vain lupaukset ja tarina, jolla tuotetta myydään. Aktiivisen rahaston kohdalla en itse helposti sijoita rahastoon, ellei se ole vähintään noin 10 vuotta vanha. Surkeimmat rahastot on lopetettu ja sulautettu tuossa ajassa jo monta kertaa. Myös tuottohistoria, joka ei milloinkaan ole tae tulevasta, saattaa tuossa ajassa antaa jo hienoisia viitteitä myös tulevaisuudesta.

Toki voin uudempiinkin rahastoihin sijoittaa, mutta markkinapuheita en usko ja rahaston filosofian tulee olla ymmärrettävä. En siis koskaan voisi sijoittaa vasta perustettuun rahastoon, johon osakkeet valitaan erikoisen hienolla supermenetelmällä, jota on kehitetty vuosia ja joka lupaa erinomaista tuottoa jatkossa. Sen sijaan voin sijoittaa pienellä summalla Seligsonin uudehkoon Latinalaisen Amerikan rahastoon, koska uskon, että Seligson tekee parhaansa saadakseen asiakkailleen mahdollisimman hyvää tuottoa ja pidän järkevänä, että he tekevät yhteistyötä tässä paikallisen firman kanssa.

4. Tuottohistoria

Kuten edellä todettu, tuottohistoriaan ei kannata ihan kauheasti kiinnittää huomiota (kuin ehkä poissulkumielessä), ellei historia ole riittävän pitkä. Jos rahasto on 10-20 vuoden sisällä hävinnyt indeksilleen, miksi se voittaisi sen jatkossa? Saattaa toki voittaa, mutta tuskin olen rahoillani mukana tätä katsomassa.

Pääsääntöisesti sijoitan vain sellaisiin aktiivisiin rahastoihin, jotka ovat vähintään 10 vuotta vanhoja ja ovat perustamispäivästään alkaen tuottaneet vertailuindeksiään paremmin. Tämä kriteeri mukavasti poistaakin jo suurimman osan kaikista tarjolla olevista rahastoista.

Viimeistään tässä vaiheessa huomaa myös, mikäli kyseessä on ns. piiloindeksirahasto, joka tuottaa suurinpiirtein kulujensa verran vähemmän kuin vertailuindeksinsä (esim. Suomi-rahasto, mihin heitetty hieman sitä sun tätä ja sijoituksia on melko paljon, tuottaa (ennen kulujaan) todennäköisesti koko ajan suurin piirtein saman kuin indeksinsä).

5. Salkunhoitaja

Kuka tai ketkä salkkua hoitavat? Saako salkunhoitajista jotain tietoja?

Ehkä vielä oleellisempaa on muistaa se, että aktiivinen rahasto voi muuttua käytännössä täysin toiseksi rahastoksi, kun rahastonhoitaja vaihtuu. Toki joskus rahastoja hoidetaan tiiminä ja taustayhtiön merkityskin voi vaihdella. Joka tapauksessa aktiivisen rahaston yksi suurimmista riskeistä kohdistuu salkunhoitajaan. Ei pelkästään siis siihen, miten hyvä nykyinen salkunhoitaja on, vaan siihen, kauanko hän jatkaa työssään. Myös tuottohistoriaa tutkiessa on tärkeää selvitellä, onko mahdolliset hyvät tuotot nykyisen salkunhoitajan aikaansaamia vai kenties muutama vuosi sitten jo kuolleen supergurun, jonka jäämistöllä nyt vielä tehdään viimeiset rahat.

Mitä pidempään sama salkunhoitaja on työssään ollut, sen houkuttelevampana rahasto minulle näyttäytyy. Mikäli näytöt nykyisen salkunhoitajan osalta jäävät liian vähäisiksi, en luultavimmin sijoita rahastoon, vaikka tuottohistoria olisi kuinka kauniin näköistä.

6. Juoksevat kulut

Oleelliset kulut ovat tiivisetytsti juoksevat kulut + tuottosidonnainen palkkio. Juoksevat kulut pitävät sisällään normaalisti suurimman menoerän eli hallinnointipalkkiot. Näiden kulujen päälle tulee vielä pieniä kuluja mm. kaupankäynnistä, mutta kulujen vertailu on itselleni riittävän tarkkaa ilman näitäkin.

Passiivinen rahasto on kuluiltaan käytännössä aina alle 1%, useimmiten paljon vähemmän (halpa indeksirahasto on kuluiltaan noin 0,20-0,40%, etf:t vielä halvempia).

Aktiivinen rahasto alkaa olla halpa siinä 1% kieppeillä ja harvat ovat sitä halvempia. Mutulla sanoisin, että noin 1,5% kulut ovat aika tavalliset aktiiviselle rahastolle nykyisin, joskin löytyy paljon merkittävästi kalliimpiakin. Ja kuten jo todettu, olen valmis maksamaan kehittyville markkinoille sijoittavasta rahastosta hieman enemmän kuin kehittyneille.

Jos rahaston juoksevat kulut lähentelee 2% niin mitä todennäköisimmin hylkään sen automaattisesti. Kehittyville markkinoille saatan kuitenkin harkita noinkin kallista.

7. Tuottosidonnainen palkkio

Aktiivisissa rahastoissa on usein tuottosidonnainen palkkio, mikä tarkoittaa, että kulut nousevat mikäli tuottosidonnaisen palkkion kriteerit täyttyvät. Tuottosidonnainen palkkio ei automaattisesti ole hyvä tai huono asia, vaan täytyy ymmärtää, miten se toimii ja katsoa sitten kokonaisuutta (juoksevat kulut + tuottosidonnainen palkkio).

Jos tuottosidonnaisen palkkion mekanismi on liian monimutkainen ymmärrettäväksi tai vaikuttaa asiakkaan kannalta erityisen epäedulliselta, on rahasto luonnollisesti syytä jättää rauhaan. Itse kuitenkin pidän yhdistelmästä pienet juoksevat kulut + tuottosidonnaiset palkkiot, joita maksetaan JOS rahasto tuottaa erityisen hyvin. Omissa rahastoissani sekä Seligson että PYN käyttää tuottosidonnaista palkkiojärjestelmää ja se on varsin ok. Rahastojen kotisivuilta myös näkee totetuneet todelliset kulut, missä tuottosidonnainen palkkio on laskettu mukaan.

8. Onko salkunhoitaja sijoittanut merkittävästi itse rahastoonsa?

Mikäli salkunhoitaja on itsekin sijoittanut (merkittävästi) rahaa hoitamaansa rahastoon, on se ehdottomasti hyvä juttu. Omia rahoja hoidetaan yleensä huolellisesti ja pitkäjänteisesti, ottamatta esim. typeriä ja liiallisia riskejä.

9. Bonussektori

Rahastoon voi liittyä jotain muutakin merkityksellistä, joka ei välttämättä (ainakaan suoraan) edes liity sen tuottopotentiaaliin. Bonussektori voi olla mitä tahansa, joka jollain muotoa voi vaikuttaa positiivisesti sijoituspäätöksen tekemiseen.

Esimerkiksi Seligson ja PYN saavat tästä lisäpisteen, hyvää palvelua, hyvät katsaukset, blogit jne. Bonussektorille voisi mennä myös esim. oman pankin rahastojen suosiminen ajatuksella, että sijoituksia on sitten helppoa käyttää vakuutena kun lainaa tarvitsee.

10. Morningstar rating

Morningstar tähdittää rahastot asteikolla 1-5. Rahastolla tulee olla vähintään kolmen vuoden historia, jotta se tähditetään. Tähdet EIVÄT edusta kenenkään näkemyksiä rahastosta, vaan ne annetaan tietyllä kaavalla. Tähtiluokitus "asettaa rahastot paremmuusjärjestykseen kussakin rahastoluokassa riskikorjatun tuoton perusteella". Riskillä tässä tarkoitetaan tuoton heiluntaa.

Morningstarin tähtiä ei kannata liikaa tuijotella, mutta on hyvä tietää niistä edes tämän verran, niihin kuitenkin törmää hyvin usein. Käytännössä itse ajattelen tähdistä niin, että pääsääntöisesti skippaan suosilla 1-2 tähden rahastot (erityisestä syystä voin kuitenkin niihinkin sijoittaa), 4-5 tähdet rahastossa tähdet voivat olla yksi signaali siitä, että rahastoon ehkä kannattaa perehtyä tarkemmin. 

Lisää tietoa tähtiluokituksesta;

- Morningstar rating

- Tähdet maltillisen hyviä ennustajia

Pohdintaa

Edellä kuvatun analyysin jälkeenkään päätöksenteko sijoittaa aktiiviseen rahastoon ei ole helppoa. Analyysini ei koskaan yksiselitteisesti saa minua tekemään päätöstä sijoittaa johonkin rahastoon, vaan sijoituspäätöksen tekeminen on lopulta aina isompi mystinen prosessi ja asian hauduttelun jälkeen se päätös sitten vain tulee joskus tehtyä. Toki kun pienillä summilla rahastoihin sijoitan, niin toisinaan annan mielihalun viedä ja alan ostelemaan rahastoa ilman kunnollisia järkiperusteita, useimmiten ne jäävät lyhyen aikavälin tuoton tavoitteluksi ja myyn rahastot sitten aika pian pois. Kaikki aktiiviset rahastoni, mihin olen vuosia sijoittanut ja/tai aion vuosia sijoittaa, kuitenkin "läpäisevät" tämän seulani.

Sen sijaan käyttämällä tätä pinnallista tapaani analysoida rahastoja pystyn helposti karsimaan lähes kaikki tyrkyllä olevat rahastot pois. Eli poissulkemisessa tätä toimii hienosti ja sijoituspäätöksen tueksi antaa myös jotain.

Varmasti moni muu löytää aktiiviset hyvät rahastot minua paremmin ja en todellakaan kuvittele, että valintani olisivat juuri ne oikeat tuhansien rahastojen joukosta.

Analyysissa Seligson Phoebus

"Rahasto sijoittaa laadukkaiden yritysten osakkeisiin pitkällä yli 10 vuoden tähtäimellä. Rahasto sijoittaa pääosin suomalaisiin yhtiöihin, kansainvälisellä mausteella. Rahasto on aktiivinen ja pyrkii ylittämään vertailuindeksinsä tuoton."

Phoebuksen sijoitusfilosofiaan voi syvällisemmin tutustua tuolla.


Täyttyvätkö kriteerit sijoittamiselleni tällä hetkellä?

1. Markkina-alue. Periaatteessa markkina-alue on koko maailma, kuitenkin niin, että Suomi edustaa suurinta painoa. Vuosien saatossa painotukset ovat hieman vaihdelleet  ja jossain vaiheessa vertailuindeksiäkin muutettiin hieman.

Kyseessä kehittyneet markkinat, eli tämän kanssa tulee olla erityisen tarkkana. Suomipainotteinen globaali rahasto on muutoin ihan ok omaan makuun ja sopii salkkuuni.

Rahastossa on sijoituksia 26 ja 10 suurinta sijoitusta ovat painoltaan yli 50% koko rahastosta. Suurimmat omistukset ovat aika isolla painolla, Fortum isoimpana liki 9%. Omistan useita rahaston osakkeita myös suoraan.

2. Taustayhtiö. Seligson taustayhtiönä antaa positiivista signaalia sijoituspäätöksen tueksi, mutta en tietenkään sijoita sokkona kaikkiin heidän tuotteisiinsa (tai no... melkein kaikki indeksituotteita lukuunottamatta kyllä salkusta löytyy).

3. Rahaston on perustettu 10.10.2001 eli on yli 16 vuotta vanha. Hyvä.

4. Tuottohistoria. Seligsonin sivu kertoo (31.3.2018) rahaston tuottaneen / vuosi aloituspäivästään alkaen 10,86% vertailuindeksin (60% Suomi, 40% maailma) jäädessä tuottoon 9,23% / vuosi. Ero on suht merkittävä, kokonaisuottona tarkoittaa Phoebus n. 447% vs. indeksi n. 328%. Viimeisen viiden vuoden aikana rahasto on kuitenkin hävinnyt indeksilleen. Joka tapauksessa, 16 vuotta on tärkeämpi kuin viimeiset 5 vuotta.

Tuottohistoria on siis varsin vakuuttava ja myös volatiliteetti on ollut pitkällä aikavälillä pienempi (arvonvaihtelut vähäisempi, jolloin ajatellaan, että riski on vähäisempi).

Tsekkaan vielä Morningstarin. Tuotto-välilehti vertaa tuottoa maailman indeksiin (18.5.2018) - hyvä, koska Suomen paino salkussa muuttuu koko ajan ja pidän tätä vertailua ihan mielekkäänä rahaston oman vertailuindeksin lisäksi. 10v tuotto häviää maailman indeksille 0,12%. Viiden vuoden historialla takkiin tulee yli prosentti, kolmen vuoden historialla taas rahasto voittaa indeksin.

Tsekkaan vielä kaavio-välilehden. Siinä saan vertailtua rahaston tuottoa eri aikajänteillä eri indekseihin. Valitsen vertailuun Suomen ja maailman, maximoin vertailtavan ajanjakson. Graafi näyttää tältä.

Phoebuksen pitkän aikavälin tuotto vakuuttaa minut erittäin hyvin. Toki voi olla, että rahaston parhaat päivät ovat takana, silti tämä antaa uskoa myös tulevaan. Tiedän myös, että Phoebus sijoittaa laadukkaisiin yrityksiin ja salkunhoitaja Oldenburg on usein todennut, että jyrkissä nousuissa rahaston tuotto usein jää jälkeen esim. Seligsonin Phoenix-rahastosta, kun taas huonompina aikoina Phoebus pärjää paremmin.

Toki sijoittamalla Suomi-indeksiin olisi tuotot olleet historiassa samalla tasolla tai paremmat, mutta aktiiviselta rahastolta haluankin jotain muuta - Nordnetin kuluttomaan Suomi-indeksirahastoon toki sijoitan myös.

5. Salkunhoitaja. Kaikki edellä tehty tutkimustyö ja pohdinta olisi liki turhaa, jos kävisi ilmi, että salkunhoitaja on vaihtunut vaikkapa muutama vuosi sitten. Onneksi ei ole, vaan Oldenburg on luotsannut rahastoa alusta asti.

Riskinä voisi nähdä sen, että Oldenburg ei ehkä tule rahastoa enää toista 16 vuotta hoitamaan vaan jossain kohtaa salkunhoitaja vaihtuu tai rahasto lakkautetaan/sulautetaan.

Olenburgista löytyy muutenkin helposti lisää tietoa netistä, kokenut analyytikko joka yhdessä Peter Seligsonin kanssa on ollut Seligsonia perustamassa.

6. Juoksevat kulut. Phoebuksen juoksevat kulut on 0,75% eli aktiiviseksi rahastoksi erittäin alhaiset.

7. Tuottosidonnainen palkkio. Rahastossa on tuottosidonnainen palkkio, jota maksetaan, mikäli rahasto pidemmällä aikavälillä voittaa indeksinsä. Pidän tuottosidonnaisen osuuden mekanismiä hyvänä ja mahdollisia lisäkuluja kohtuullisina. Koska rahasto on viime aikoina hävinnyt indeksilleen, ei tuottosidonnaista palkkiota ole maksettu.

8. Oldenburg on sijoittanut merkittävän summan omia rahojaan rahastoon, mikä on hyvä asia.

9. Bonussektorille menee positiivinen mielikuva Seligsonista yrityksenä,  ja esim. postin kotiin kantamat kuukausikatsaukset ja Phoebus-blogi.

Analyysini kertoo minulle, että Phoebus saattaa olla hyvä sijoituskohde, ainakaan en poissulje tämän perusteella sijoittamista siihen. Tulevaisuus voi tuoda mukanaan mitä tahansa ja sijoitus voi osoittautua huonoksi. Mutta ainakin jotain taustatyötä on nyt yritetty tehdä :) Jatkan kk-ostoksiani siis entiseen malliin.

10. Morningstar: ✭✭✭✭



Tsekkaa koko juttusarja:
- Miten valitsen aktiivisen rahaston?
- Analyysissa Nordnetin voittajarahastot - OSA 1 Globaalit rahastot
- Analyysissa Nordnetin voittajarahastot - OSA 2 Suomi-rahastot
- Analyysissa Nordnetin voittajarahastot - OSA 3 Kehittyvät markkinat

Disclaimer: Saattaa sisältää virheitä. Kirjoittaja ei ymmärrä edes sijoittamisen alkeita. Ei sisällä ostosuosituksia. Jos et sijoita et voi hävitä rahojasi markkinoille. Phoebus, kuten muutkin omat valintani, voivat olla täysin paskoja sijoituksia.